tiistai 29. joulukuuta 2015

Meidän työpäivä kuvina


Ollaan oltu pari päivää koko porukalla töissä. Eilen tehtiin yksitoista tuntia ja tänään kymmenen, vaan eipä vielä ainakaan ole tuntunut missään. Meillä on niin huippu tiimi, että aika ei käy pitkäksi. Läppä lentää ja aika kuluu kuin siivellä. Kyllähän tämä uusi työpaikka vie edellisen sata-nolla. Saadaan pitää taukoja, kun janottaa tai väsyttää ja työtahti on rauhallinen. Vielä huomenna muutama tunti töitä, ja sitten päästään uuden vuoden viettoon pariksi päiväksi. Ollaan kyllä aika fiiliksissä tästä työpaikasta Martan kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että kerrankin onni potkaisi!

Tässä meidän työpäivä kuvina:
Aamuiset maisemat. Aloitettiin työt 6:00



Juho ja Bone hakkuuhommissa







Jade taukojumpalla


Rankka työ vaatii vähän lepoa välillä


Vähän karkkia, niin jaksaa taas painaa

...Reilut pari kuukautta töitä edessä. Ajateltiin tehdä farmipäivät kerralla loppuun, kun kerta saatiin näin hyvä työpaikka. Raha ja loma mielessä, niin kyllä jaksaa.


Terkuin tytöt


maanantai 28. joulukuuta 2015

Raymond Island

Raymond Island


Viimeisenä joululomapäivänä päätettiin tehdä jotain spesiaalia, edelliset päivät kun olivat menneet rentoutuessa sängynpohjalla. Muut hostellin tyypit kertoivat, että noin tunnin ajomatkan päässä on saari, jossa lekottelee koaloja ja kenguruita. Pakattiin auto ja lähdettiin pitkästä aikaa koko poppoo Toyotalla reissunpäälle. 

Aikamme ajeltua saari lopulta löytyi. Lauttamatka kesti huikeat kolme minuuttia. Ajeltiin ympäri saarta, emmekä nähneet yhtään koalaa ja epätoivohan se iski. Jätettiin auto tienlaitaan ja jatkettiin kävellen matkaa. Muutama minuutti kului ja niin me näimme ensimmäisen koalan napottamassa puunoksalla. Eipä niitä suotta ole laiskoiksi eläimiksi haukuttu, sillä siellä se ruskeanharmaa pieni pallero lekotteli mukavasti. Turhaampa niitä on autonikkunasta etsiä, kun ovat niin samanvärisiä puiden kanssa. 

Nähtiin myös isoin kenguru tähänmennessä. Kyllähän sitä säikähtäisi, jos sellainen elukka tulisi iltalenkillä vastaan. Eipä taitaisi olla meidän pojillakaan mitään mahiksia. Myös ihanat värikkäät papukaijat tulivat piristämään viimeistä lomapäiväämme. Tuntuu hassulta, että papukaijoja on täällä kuin Suomessa variksia. Rohkeasti uskaltauduttiin metsään kävelemään, eipä ekana päivänä olisi uskaltauduttu edes autosta ulos. Nyt kun pari kuukautta on vierähtänyt, niin hämähäkkipelko on hieman laantunut. Siellä ne viihtyvät omassa seitissään, eivätkä välitä ihmisistä, sen enempään kuin Suomenkaan hämähäkit. 

Ollaan saatu muutama päivä palautua ja rentoutua kunnolla.
 Nyt jaksaa taas terhakkana palata takaisin työntouhuun. Ompa mukava lähteä koko lössillä painamaan capsicum-pelloille. 





Juho, eläinten suuri ystävä









Meidän Suomi-jengi. Karttuu se kielitaito.


lauantai 26. joulukuuta 2015

Vähän erilainen joulu

Joulu 

Meidän joulu alkoi torstaina sillä, kun saatiin kuulla, että päästään Martan kanssa samalle farmille duuniin, missä muutkin ovat. Oli kyllä maailman paras uutinen. Viimeinen työpäivä salaattifarmilla oli niin syvältä, sillä vedettiin monta tuntia helteessä nälissään ja ilman vettä. Uutinen työpaikan vaihdosta tuli siis kuin tilauksesta. Wuhuu! Niin siistiä päästä tekemään töitä muiden kanssa.  Samalla saatiin neljä vapaapäivää, sillä työt alkaa vasta ensi viikolla. Meillä kaikilla on ollut siis miniloma, joka on kyllä tullut tarpeeseen. 

Ausseissa joulua vietetään vasta 25.12.  Aloitettiin joulun vietto avaamalla lahjat. Paistettiin kinkku, tehtiin laatikoita ja salaatteja. Jätkät ja Jade oli vissiin ollut kiltisti, kun eräs työkaveri antoi meille kinkun omalta maatilaltaan. Syötiin hyvin ja lähdettiin muun hotellin porukan kanssa rannalle jatkamaan joulun viettoa. Oli ihanan lämmintä.

Koti-ikävä on ollut aika kova näin joulun alla, mutta onneksi meitä on niin iso porukka koolla. Ollaan syöty suklaata, otettu rennosti ja nautittu näistä vapaista.




















Terkkuja Suomeen!

Salla