maanantai 14. joulukuuta 2015

Hostellia ja farmielämää


 Martta ja Salla täällä kirjoittelevat taas..

Vähän yli viikko töitä takana, eikä tuo niin paha ollutkaan. Tehdään siis kuusi tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa, maanantaista lauantaihin. Sunnuntai on yleensä vapaapäiviä. Aloitetaan aamulla kuuden aikoihin ja lopetellaan puolenpäivän jälkeen. Työpäivän keskellä on neljänkymmenenviiden minuutin ruokatauko, joka ei kuulu työaikaan. Työn kuvaan kuuluu rikkaruohojen kitkeminen ja lauantaisin leikataan salaatit maasta. Meillä on tuntipalkka, joka on vähemmän kuin yleensä, 18.6 dollaria tunnilta. Euroina se on 12,2. Lähes kaikki farmin työntekijät hommaavat toisen vuoden viisumia, eivätkä siksi välitä niinkään palkasta. Jos haluaa toisen vuoden viisumin, tulee tehdä 88 päivää töitä farmeilla. Työtä tulisi tehdä yli seitsemän tuntia päivässä, kun taas meidän farmilla töitä tehdään vain kuusi tuntia päivässä, ja farmipäivät saa silti. Työ on tosi leppoista, ja välillä tuntuu, että siellä vaan istutaan tekemättä mitään.

Rankinta on huonot työskentelyasennot ja kuumuus. Ollaan jatkuvasti pää alaspäin, kyykyssä, selkä kyyryssä tai polvillaan. Loppupäivästä tyypit kyllä vaan istuu, ja on kitkevinään jotakin. Eipä mekään sitten jakseta töitä kovin tosissaan ottaa. Laiskottelusta huolimatta taidetaan olla farmin reippaimmat ahertajat, sillä kehuja on sadellut. Maaseudulla on aivan hulluna kärpäsiä. Suuta ei passaa pitää turhaa auki, sillä pari päivää sitten yksi työkaveri oli tukehtua, kun vetäisi kärpäsen henkeen.

Hostellielämä on lähtenyt mukavasti käyntiin. Me, Salla ja Martta, sekä Vive ja Bone saatiin neljän hengen huone, sillä jouduimme tyytymään huonompaan työpaikkaan. Jade ja Juho nukkuu edelleen isommassa huoneessa. Vaikka meitä niin peloteltiin torakoista ja ötököistä, ei niitä ole sen kummemmin näkynyt. Tämä hostelli taitaa olla vähän normaalia tasokkaampi, ja hinta onkin sen mukainen. Yhdeltä tämä maksaa siis 175 dollaria viikolta.

Päästään aika aikaisin töistä, joten päivät kuluu lähinnä hengaillessa hostellilla. Hyvää englannin opettelua, sillä kahdestaan ollessa tulee puhuttua paljon enemmän muille ihmisille. Aika kuluu kuin siivillä. Tuntuu aika uskomattomalta, että kohta on joulu, ja täällä on vietetty jo pari kuukautta. Joulu vietetään näillä näkymin hostellilla, sillä saadaan vain yksi päivä vapaata. Suunnitelmissa olisi laittaa yhdessä hyvää ruokaa ja eiköhän se joulupukki tänne Australiaankin löydä.  

 






  








Rakkaita terveisiä!

Salla ja Martta 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti